Reiluutta Sote-ratkaisuun

Valtiovarainministeriön äskettäin julkaisemat painelaskelmat valtionosuusleikkauksista sekä valtionosuusjärjestelmän ja sote-uudistuksen yhteisvaikutuksesta kuntien rahoitukseen ovat mykistäviä. Pohjois-Pohjanmaan osalta vaikutuslaskelmien tulokset ovat suuressa osassa kuntia suorastaan järkyttäviä. Oman kotikuntani Kalajoen kohdalla laskelmien toteutuminen merkitsisi kuntaveron korotuspainetta vähintään 5 %:lla. Tämä ei ainakaan hälvennä kuntien tuntemaa epäluuloa jo nyt hallintohimmeliksi ristittyä 19 kuntayhtymän mallia kohtaan.

Kalajoki ei toki ole ainoa kunta, joka näiden laskelmien mukaan olisi päätymässä uuden järjestelmän maksumieheksi, mutta oikeudentajuun ei käy millään , että hyvin asiansa hoitanutta kuntaa rangaistaisiin tällä tavalla. Samalla mittarilla jo kymmenen vuoden ajan mitatuissa asiakaspalautteissa Kalajoen saamat arvosanat ovat olleet nousujohteisia ja tällä hetkellä keskiarvoltaan 4 (korkein arvosana 5). Ei voi sanoa, että kustannustehokkuus perustuisi palveluissa kitsasteluun tai laadusta tinkimiseen. Eikö tällaista tulosta ja tasoa tuottavaa kuntaa tulisi ennemminkin kuunnella herkällä korvalla – ja ottaa siitä jopa mallia?

Siinä missä Kalajoki tuottaa sote-palvelunsa kustannustehokkaasti reilulla 3000 eurolla per asukas, voi jokin muu kunta käyttää samaan yli 5000 euroa. VM:n mukaan suuret kustannuserot selittyvät joko palvelutuotannon tehokkuudella/tehottomuudella, kaupunkimaisten ja maaseutumaisten kuntien kustannustasojen erolla, alueen matala tulotaso voi määritellä myös menotason matalaksi tai sillä, että jotkut kunnat "elävät muiden siivellä".

Jälkimmäiselle on toinenkin nimi; nimittäin pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta. Vähän kärjjstäen voisi sanoa, että Tuusulan pohjoispuolella kaikki elävät muiden siivellä. Me kalajokisetkin elämme syyskuusta uuteen vuoteen joka vuosi "muiden siivellä". Tästähän valtionosuusjärjestelmässä on kysymys; tulojen tasauksesta Ja isossa kuvassa siitä, halutaanko Suomi ylipäätään pitää koko matkaltaan asuttuna. Uuden laskentamallin mukaan etelän suuret kaupungit olisivat saamassa lisärahoitusta useiden pienten, hyvin asiansa hoitaneiden kuntien sijaan. Lappi maakuntana tosin olisi pääsemässä pärjääjien sarjaan ja hyvä niin.

Uudistetussa sote-palvelumallissa kuntayhtymien on turvattava palvelut asiakkailleen koko kuntayhtymän alueella. Ja mahdollisimman kustannustehokkaasti. Aidon valinnanvapauden säilymisen vuoksi on toivottavaa, että palveluita ei tuota yksinomaan yksi julkinen taho tai monikansallinen yhtiö vaan myös kokoelma erilaisia yrityksiä osakeyhtiöistä yksinyrittäjiin.

Seuraavan hallituksen vastuulla on ratkaista miten uusi malli lopullisesti rahoitetaan. Sillä on merkitystä ketkä tästä ovat päättämässä. Käynnissä oleva uudistus on vietävä loppuun. Sen yksi tärkeimmistä päämääristä palveluiden turvaamisen lisäksi on kestävyysvajeen umpeen kurominen. Nähtäväksi jää, miten perustuslakivaliokunta esitykseen suhtautuu ja miten rahoituskuvio vielä elää. Maalissa tämä ei kuitenkaan vielä ole.

Hanna Saari
Pohjois-Pohjanmaan Kokoomuksen varapj
Kalajoen Kokoomuksen pj
Eduskuntavaaliehdokas