Hanna Saari
Hanna Saari

Yrittäjä. Tekijä. Vaikuttaja.

Hanna Saari

Hannan teesit


Yrittäjyyden edistäminen on parasta hyvinvointipolitiikkaa

Viime vuosina yrittäjien tuottaman työn osuus kaikesta tehdystä työstä on lisääntynyt nopeasti. Suurin osa yritysten palkansaajista löytyy pienistä ja keskisuurista yrityksistä. Yrittäjälle luonteenomaista on vahva usko tulevaisuuteen. Vaikka Suomi lähtökohtaisesti onkin hyvä maa yrittää, voi yrittäjäkin tarvita apua. Tiestömme rapautuessa ja luonnonolosuhteiden asettaessa esteitä esim. puuraaka-aineen noudolle soiden ympäröimiltä metsäpalstoilta, tarvitaan uusia keinoja mm. sahaelinkeinon turvaamiseksi.

Suomalaisen työn kilpailukyky paremmaksi

Suomalainen työ ja tuotteet eivät tahdo pärjätä tämän päivän globaalissa kilpailussa hinnaltaan. En kuitenkaan voisi kuvitellakaan laskevani oman yritykseni työntekijöiden palkkoja – sillä he ovat varmasti palkkansa ansainneet. On kuitenkin vakavasti mietittävä voitaisiinko aivan aidosti työn korkeille sivukuluille tehdä jotakin eläkejärjestelmää rapauttamatta. Voisiko meillä olla eläkesäästämisessä enemmän vaihtoehtoja. Mikäli työn hintaa ei saada kilpailukykyisemmäksi, on meidän kilpailtava osaamisella. Asetetaan siis osaaminen etusijalle.

Lisää kannustavuutta verotukseen

Veroastetta on alennettava sillä Suomen kokonaisveroaste on liian korkea: 44.4% bruttokansantuotteesta. Verotusta tulee kehittää niin, että se kohdistuu yritykseen jäävään tuloon. Ei niin, että maksamme ennakkoon myyntisaamisista veroa. Oikeudenmukaisella verotuksella voimme joustavoittaa sukupolven- ja omistajanvaihdoksia. Näin yritykset ja työpaikat säilyvät. Veroja olisi laskettava kaikissa tuloluokissa, minkä tuloksena ostovoimamme kasvaa ja luomme uusia työpaikkoja.

Yksinyrittäjille paremmat kasvun eväät

Yksinyrittäjien merkitys Suomen yrityskentässä on suuri. Yksinyrittäjien määrä kaikista yrityksistä on 170 000 eli 65%. Oma veljeni on yksi heistä. Yksinyrittäjä työllistää vähintään itsensä kun usein vaihtoehtona olisi yhteiskunnan tuilla eläminen. Tästä syystä yksinyrittäjät ovat Suomen suuria sankareita. Yksinyrittäjän yrityksen kasvulle on kuitenkin suhteessa eniten esteitä, koska lainsäädäntömme on laadittu isompia yrityksiä ajatellen. Yrityslainsäädäntö tulisikin laatia pienet ensin –periaatteen mukaisesti. Työn sivukulujen tuntuva alentaminen tai vaikka kokonaan poistaminen määräajaksi lisäisi mahdollisuutta palkata yritykseen työntekijä. Työntekijän palkkaaminen parantaa yrittäjän jaksamista ja parhaassa tapauksessa edistää uusien yritysinnovaatioiden syntyä.

Oikeudenmukaisuutta rakenneuudistukseen

Viimeisin esitys Sote-palveluiden järjestämiseksi perustuu ns. kuntayhtymämalliin. Kaavailluille 19 vastuualueelle olisi kuitenkin tulossa niin laajat tehtävät ja suuri vastuu, että yksittäisen kunnan asukkaiden vaikutusmahdollisuudet näillä vastuualueilla eivät olisi perustuslain mukaisia. Ja tässä se todellinen pulma onkin: kuinka hyvänä koemme yhä harvemman varassa lepäävän oman kunnan edustuksen, kun organisaatiot ja alueet vain kasvavat?

Kuntien roolit rohkeasti uusiksi

Huoltosuhde Suomessa vinoutuu nopeammin kuin missään muussa Euroopan maassa. Samalla kun palvelujen tarve kasvaa, julkisen sektorin resurssit vastata yksin tähän kasvavaan kysyntään vähenevät. Kuntien tehtäviä karsitaan parhaillaan ja niitä karsitaan tulevina vuosina vielä enemmän. Tehtäväkentän muuttuessa ja päätöksenteon siirtyessä suuremmille alueille, on kunnan rooli omille asukkailleen myös mietittävä rohkeasti uusiksi. Tarvitsemme julkiselle sektorille kumppaneita palveluita kehittämään ja tuottamaan. Ja juuri tähän tarvitsemme entistä enemmän yritysten ja järjestöjen panosta.

Julkinen talous tasapainoon

Globaalit muutokset ovat aiheuttaneet murroksen, jonka johdosta teollisuuden osuus tuotannosta ja työllisyydestä on vähentynyt. Tämä taas on kasvattanut palvelualojen ja pk-yritysten merkitystä. Kansainvälinen myllerrys on tärkeä muttei ainoa syy Suomen ahdinkoon. Omat kotimaiset valinnat ovat johtaneet siihen, että julkiset menot ovat kasvaneet huimaa vauhtia kymmenen vuoden ajan. Julkinen talous sisältää pitkälti hyvinvointiyhteiskuntamme ylläpidon ja heikossa taloustilanteessa on tultu tilanteeseen, missä julkisen sektorin koko ylittää talouden kantokyvyn. Rakenteita on muutettava, jotta Isänmaa ei mene konkurssiin.

Valinnanvapautta ja laatua koulutukseen

Suomessa on aina osattu satsata osaamiseen. Se on ollut yksi hyvinvointiyhteiskuntamme peruspilareita. Laadukkaaseen koulutukseen, hyvään oppimisympäristöön ja valinnanvapauteen on edelleen panostettava. Liiallinen jatko-opintojen ja aikuiskoulutuksen keskittäminen vain suuriin maakuntakeskuksiin ja kaupunkeihin vie pohjaa sellaisten maaseutumaisten alueiden kehitykseltä, jossa elinkeinoelämä ja koulu ruokkivat toisiaan. Miksi korjata pyörää jos se ei ole rikki?

Järkevää aluekehitystä

Yksi suurimmista vaikeuskertoimista kunta- ja sote-uudistuksessa on se että 95% Suomen pinta-alasta on maaseutua. Suomi on itse asiassa koko Euroopan maaseutumaisin maa. Palveluja kun pitäisi pystyä tuottamaan kustannustehokkaasti koko maan alueella. Kaikkien puolueiden, myös Kokoomuksen tavoite on pitää koko Suomi asuttuna . Meille Pohjois-Suomessa asuville tärkeää on sujuvat liikenneyhteydet, turvallisuus, maaseudun aluekehityksen huomioiva kouluverkosto ja hyvät sote-palvelut. Näistä seuraava hallitus ja eduskunta päättävät - ei siis ole ihan sama kuka siellä istuu.