Hanna Saari
Hanna Saari

Yrittäjä. Tekijä. Vaikuttaja.

Hanna Saari

132

Hannan vaaliteesit 2019


Korkealla työllisyydellä hyvinvointia kaikille

Suomalaisten hyvinvoinnin tulevaisuus on vahvasti työssä. Työ on edelleen tehokkain lääke köyhyyteen. Tammikuussa 2019 tilastoitu 72,6 prosentin työllisyysaste on selkeästi yli maamme hallituksen asettaman tavoitteen. Ja paljon hyvää on jo tapahtunut sen myötä. Tähän ei pidä kuitenkaan tyytyä vaan jatkaa ponnisteluja työllistymisen ja työllistämisen helpottamiseksi edelleen. Tarvitsemme korkean, vähintään 75-80 prosentin työllisyysasteen, jotta saamme rahoitettua meille tärkeitä palveluita: päiväkodit, koulutuksen, ikäihmisten palvelut ja kannustavan sosiaaliturvan. Suurimpia haasteita on työllistää työttömiä kannustinloukuista pois. Nyt lisätyöt kasaantuvat usein ylitöinä jo työllistyneille. Lisää työmahdollisuuksia työelämän ulkopuolella oleville toisi työelämän lainsäädännön kehittäminen niin, että kaikilla yrityksillä olisi lakisääteinen toisin sopimisen oikeus eli mahdollisuus sopia työehtosopimuksesta poiketen. Tässä yritykset eivät ole tasa-arvoisia. Järjestäytyneenä yrittäjänä tiedän, että toimivat työmarkkinat kannustavat työllistämään. Myös perhevapaajärjestelmän uusiminen lisäisi työllisyyttä parantamalla naisten asemaa työmarkkinoilla ja huomioimalla yrittäjätyön erityispiirteet.

Uudistetaan sosiaaliturva kannustavammaksi

Suomalaiset tarvitsevat sosiaaliturvan, joka on helposti ymmärrettävä ja turvaa jatkossakin heikoimmassa asemassa olevien toimeentulon. Nykyinen järjestelmä on rakennettu vuosikymmenten kuluessa pala palalta - se on vähintäänkin monimutkainen ja täynnä kannustinloukkuja. Hyvin toimiva sosiaaliturva lisäisi työllisyyttä ja yrittäjyyttä sekä kannustaisi edelleen työntekoon myös matalapalkkaisia ja osa-aikaisia. On rehellistä ja vastuullista tuoda selkeästi esille sosiaaliturvan uudistamiseen liittyvät haasteet sekä myöntää, ettei näihin haasteisiin ole löydettävissä helppoa ihmelääkettä. Tulevaisuuden sosiaaliturvan arvopohjan tulisi perustua vastikkeellisuuteen ja syyperusteisuuteen. Toimivalla sosiaaliturvalla kannustettaisiin paremmin myös elinikäiseen oppimiseen.

Yrittäjäkin tarvitsee toimivan sosiaaliturvan

Yrittäjien luottamus eläketurvajärjestelmään on heikko. Suurin osa yrittäjistä alivakuuttaa itsensä lain edellyttämään tasoon nähden. Tästä syntyvät ongelmat seuraavat yrittäjää kaikille sosiaaliturvan alueille: perhe-etuudet, sairaspäiväraha ja eläke-etuudet lasketaan ilmoitetun YEL-tulon mukaan. Yrittäjien kesällä 2017 jäsenilleen tekemässä kyselyssä 58% ilmoitti olevansa täysin ja 25% osin samaa mieltä väittämän ”yrittäjän eläkevakuutusmaksu on kohtuuton suhteessa siitä saataviin etuuksiin” kanssa. Paras keino luottamuksen palauttamiseksi olisi turvata, että kaikki vakuutuksen maksajat pääsevät turvaverkon piiriin.

Opitaan elinikäisesti

Tarvitsemme tulevalla hallituskaudella jatkuvan oppimisen uudistuksen. Se tarkoittaa lisää koulutusmahdollisuuksia aikuisille työn ohessa ja joustavasti erilaisissa elämäntilanteissa. Elinikäisestä eli jatkuvasta oppimisesta on puhuttu jo monta vuosikymmentä, mutta nyt työn murroksen kiihtyessä ja tekoälyn sekä robotiikan puskiessa meitä, on viimein löydettävä tähän hyvät keinot. Erittäin tärkeää oman osaamisen kehittäminen on yrittäjälle. Elinikäisellä oppimisella pidennetään työuria ja varmistetaan työvoiman osaamista muuttuvassa työelämässä.

Opetusministeriön mukaan tulevaisuudessa erilaiset koulutussetelit, osaamistilit, verokannustimet, digitaalisilla alustoilla tapahtuva oppiminen ja tiiviimpi yhteistyö oppilaitosten, oppivien ja työnantajien välillä voivat avata uusia mahdollisuuksia. Lisäksi Yrittäjät haluavat yhä useammalle toisen asteen tutkinnon. Kansainväliset verrokkimaat ovat monesti tehneet muutoksia myös sosiaaliturvaan jatkuvan oppimisen tukemiseksi.

Arvokasta seniorielämää

Suomen väestön ikärakenne muuttuu, kun yhä useampi suomalainen tulee seniori-ikään. Heistä jokainen on yksilö omine tavoitteineen ja tarpeineen. Ihmiset pysyvät toimintakykyisinä, hyväkuntoisina, ostovoimaisina ja elämänhaluisina 65 ikävuoden jälkeen jopa useita vuosikymmeniä. Taloudellinen pärjääminen luo edellytykset ihmisarvoiselle vanhuudelle. Kun työn verotusta kevennetään, ei saa samalla unohtaa eläketulon verotusta. Eniten sairastavat eläkeläiset käyttävät muita suuremman osan tuloistaan välttämättömiin lääkkeisiin. Heidän asemaansa voidaan parantaa lääkekorvausjärjestelmää ja terveydenhuollon asiakasmaksuja koskevilla muutoksilla.

Omaisten apu yli 70-vuotiaiden osalta säästää hoitomenoissa jopa 2,8 miljardia vuodessa. Omaishoitajien asema on turvattava lainsäädännöllisesti tasa-arvoiseksi asuinpaikasta riippumatta. Myös moni työssäkäyvä hoitaa omaa läheistään. Työntekijällä tulisi olla lakisääteinen oikeus saada tukea läheisen tilapäiseen hoito- tai hoivavapaaseen. Työterveyshuollon ulkopuolelle jää koko ajan kasvava joukko senioireita, jotka tarvitsevat sosiaali- ja terveysasioissaan monipuolista neuvontaa ja palveluja. Meillä Kalajoella Seniorineuvola onkin saanut valtavan hyvän vastaanoton. Sote-uudistuksen myötä terveysasemamme voisivat jopa erikoistua geriatrian palveluihin. Kysyntää varmasti riittäisi.

Kannustavalla verotuksella lisää kasvua

Suomen kokonaisveroaste on liian korkea ja verotus kohdistuu osaksi väärin. Suomi tarvitsee nyt ja tulevaisuudessa enemmän yrittäjiä ja yrityksiä. Se on tärkeää meille kaikille, koska yrittäjät luovat työtä ja kasvua. Oikeudenmukainen yritysverotus tukee yrittäjyyttä. Sillä on merkittävä vaikutus yrittäjän motivaatioon sekä haluun ja kykyyn kasvattaa yritystään investoimalla ja työllistämällä. Listaamattomien yritysten voitonjaon verotus tulee uudistaa ja perintö- ja lahjaverotusta laskea. Arvonlisäveroa ei pitäisi joutua maksamaan alle 20 000 euron liiketoiminnasta.

Työnantajia ja työntekijöitä edustavien järjestöjen jäsenmaksujen verovähennys tulisi poistaa.
Verotuksen tulee olla ennustettavaa ja johdonmukaista. Lisäksi yrittäjävähennys tulee säilyttää, koska se vaikuttaa kaikissa tuloluokissa lisäten täten tasapuolisuutta ja kannustaen entistä paremmin yrittäjyyteen.

Yrittäjälle uusi mahdollisuus

Yrittäjälle pitää konkurssin tai tilapäisen taloudellisen kriisin jälkeen taata mahdollisuus uuteen alkuun. Nykyään yrittäjä kohtaa monia esteitä jatkaa liiketoimintaa, jos takana on konkurssi tai maksuhäiriömerkintä.

Puolet uusista yrityksistä ajautuu Suomessa maksuvaikeuksiin ensimmäisen viiden vuoden aikana. Jos yritys ei ole elinkelpoinen, konkurssi voi olla tarpeellinen ja perusteltu. Silloin tehokas ja nopea konkurssimenettely on parasta sekä yrittäjälle että velkojille. Konkurssi ei kuitenkaan poista velallisen velkavastuuta, ja yrittäjän henkilökohtainen velkajärjestely tapahtuu vasta konkurssin jälkeen. Jotta koko prosessi nopeutuisi, pitäisi selvittää konkurssin ja velkajärjestelyn yhdistämistä samaksi tai peräkkäiseksi prosessiksi niin, että yrittäjä pääsee nopeammin uuteen alkuun. Tämä olisi kaikkien etu.

Sote- ja maakuntapolitiikka

Maakuntauudistus on iso muutos. Se muokkaa päätöksentekoa, palveluiden tuottamista, asiakaspalvelua, toimintatapoja ja toimijoiden rooleja laajasti. Maakuntauudistus myös vahvistaa maakunnallista kansanvaltaa. Sote-palveluiden laajalla valinnanvapaudella voidaan varmistaa maakunnalle palveluja tuottavien mikro- ja pk- yritysten toimintamahdollisuudet. Valinnanvapauden tarkoituksena on vahvistaa perustason palveluita ja turvata nykyistä nopeampi hoitoon pääsy.

Kohti tehokkaampaa julkista sektoria

Julkinen sektori on paisunut liian suureksi. Leikkauksia tarvitaan, mutta ne on kohdistettava oikein. Julkisen sektorin tulee keskittyä perustehtäviinsä. Vuosien mittaan julkiselle puolelle on siirtynyt valtavasti sellaista toimintaa, jolla ei ole ydintehtävien kanssa mitään tekemistä. Tämä syö resursseja. Tulevan hallituksen on leikattava julkisia menoja mutta viisaasti. Leikkauksia on uskallettava priorisoida:osaaminen on tärkeämpää kuin julkisen sektorin ylläpitämät viihdepalvelut ja panostus tutkimukseen on tärkeämpää kuin kilpaurheilu.

Turvapaikkajärjestelmää kehitettävä nopeasti

Hädänalaisia tulee auttaa ensisijaisesti tukemalla ihmisoikeuksien toteutumista ja yhteiskunnallista kehitystä heidän omissa maissaan eli ns. lähtöalueilla ja toissijaisesti tarjoamalla hädänalaisille kansainvälistä suojelua Suomessa ja muualla Euroopassa. Kansainvälisen suojelun perustaksi on YK:ssa määritelty vainon tai kidutuksen uhka.

Euroopan ja Suomen kyky kansainvälisen suojelun tarjoamiseen alueellaan on rajallinen. Suuret elintasoerot, korkea asumisperusteinen sosiaaliturva ja vapaa maahanmuutto eivät voi olla voimassa yhtä aikaa. Järjestelmän on toimittava siten, että turvapaikat ohjautuvat erityisesti haavoittuvimmassa ja hädänalaisimmassa asemassa oleville apua todella tarvitseville.

Turvapaikkakeskustelussa ollaan useista asioista erimielisiä, mutta yhdestä asiasta vallitsee melko laaja yhteisymmärrys: kiintiöpakolaisjärjestelmä auttaa hädänalaisimpia parhaiten kaikista. Kiintiöpakolaisjärjestelmä on myös keino vähentää rajat yli tapahtuvaa turvapaikanhakua ja kohdistaa kansainvälisen suojelun tarjoamista lapsiperheisiin ja muihin eniten apua tarvitseviin ryhmiin. Olisi järkevää ja inhimillistä keskittää turvapaikkahakemukset EU:n ulkopuolelle perustettaviin maihinnousukeskuksiin ja EU:n sisälle perustettaviin ns. kontrolloituihin maahantulokeskuksiin. EU:n tulee kulkea kohti järjestelmää, jossa kansainvälisen suojelun tarjoaminen siirtyy suoraan kriisialueilta ja pakolaisleireiltä noutamiseen rajat ylittävän turvapaikanhaun sijaan. Henkilöt, joille ei myönnetä turvapaikkaa, on palautettava lähtömaihin mahdollisimman nopeasti. Oulun tapaukset ovat osoittaneet, kuinka ilman oleskelulupaa pysyvästi Suomessa oleskelevan vähemmistöryhmän muodostuminen on yhteiskunnallisen vakauden näkökulmasta vaarallista. Tuhansien laittomasti maassa oleskelevien ulkomaalaisten lisäys edistää harmaata taloutta ja halpatyövoiman hyväksikäyttöä sekä lisää turvattomuutta, väkivaltaista radikalisoitumista ja rikollisuutta. Toimivat palautukset ovat turvapaikkajärjestelmän perusta. Onneksi näiden eteen on jo tehty muutoksia sisä- ja oikeusministeriön toimesta.

Tuetaan työperäistä maahanmuuttoa

On selvää, että talouskasvun tukemiseksi tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa. Monet alat kärsivät työvoimapulasta jo niin paljon, että ne eivät voisi toimia, saatikka kasvaa ilman ulkomaista työvoimaa. Tämä edellyttää tarveharkintajärjestelmän poistoa ja toisaalta myös lupaprosessien nopeuttamista. Ministeri Mykkäsen esille nostamassa pisteytysjärjestelmässä koulutuksesta ja hyödyllisestä työkokemusta saisi paljon pisteitä ja tätä voitaisiin käyttää apuna työlupia myönnettäessä. Vastaavanlainen työperäisen maahanmuuton pisteytysjärjestelmä on olemassa esimerkiksi Kanadassa ja Australiassa. Kanada ei juuri ole joutunut kohtaamaan niitä maahanmuuttoon liittyviä ongelmia, jotka kuohuttavat eniten tunteita Euroopassa

Pystymme torjumaan ilmastonmuutosta tehokkaammin

Toisin kuin monet ajattelevat, me Suomessa voimme lisätä panostuksia ilmastonmuutoksen torjuntaan. Keskeisiä keinoja siihen ovat päästökauppa ja verotus. Nielumarkkinoiden kehittäminen ja hiilipörssi. Myös uuden teknologian ja kiertotalouden avulla voidaan pienentää ilmastokuormaa. Pk-yritykset ovat keskeisessä asemassa uusien kiertotalouden mallien käyttöönotossa ja kehittämisessä. Jotta kiertotalouden toimintamallit yleistyisivät, yrityksille pitää mahdollistaa pääsy jätehuollon markkinoille ja taata reilu kilpailuasetelma. On myös tärkeää toteuttaa tehokkaita ja vapaaehtoisia tapoja pk-yritysten energia-ja materiaalitehokkuuden edistämiseksi. Pitkien etäisyyksien maassa kuljetuskustannuksilla on suuri merkitys yritysten kilpailukyvylle, eikä raskaan liikenteen kuljetuksille ole todellisia vaihtoehtoja. Tavaraliikenne kulkee teillä pääosin dieselpolttoaineella ja Suomessa dieselin verotustaso on yksi Euroopan korkeimmista. Tulevaisuudessa dieselin kustannukset kasvavat, koska siihen sekoitetaan yhä enemmän kalliimpia biopolttoaineita. Yritysten kuljetuskustannukset ja dieselin hinnannousu pitää huomioida, kun tavoitellaan päästövähennyksiä.


Saa Luottaa