Hanna Saari
Hanna Saari

Yrittäjä. Tekijä. Vaikuttaja.

Hanna Saari

Hanna


Asun Kalajoen uusimmalla sivukylällä, Hiekkasärkillä, avomieheni Auliksen ja koiramme Diivan kanssa. Arkemme täyttyy 1,5 km:n päässä sijaitsevan yrityksen pyörittämisestä ja omalla kohdallani luottamustehtävien hoitamisesta ja yrittäjien järjestötoiminnasta. Lisäksi veljen lapset tuovat touhua elämään.

Kuten niin monen muunkin kohdalla, yhteisten asioiden hoito alkoi kolmikymppisenä kiinnostaa. Olin kyllä katsonut paikallisyhdistyksen toimintaa hyvinkin läheltä; samassa yhdistyksessä toimivat aikanaan puheenjohtajana isäni ja mummoni. 90-luvun lopulla oma elämänkatsomus ja Kokoomuksen arvot kohtasivat ja liityin jäseneksi.

Tekijä

Ensimmäinen ehdokkuus vuoden 2004 kunnallisvaaleissa toi mukanaan varavaltuutetun paikan ja ympäristölautakunnan jäsenyyden. Lautakunnissa tehtävä valmisteleva työ on mielestäni melkeinpä sitä parasta, mitä luottamushenkilönä pääsee tekemään. Kalajoella päätöksenteko on ollut linjassa yhdessä päätettyjen strategioiden kanssa. Olemme pystyneet tekemään päätöksiä etukenossa, isoista ja vaikeistakin asioista. Maakunta- ja sote-uudistuksen kaatuminen hallituksen eroon kauden viime metreillä, on avannut pelin soten uudistamisen suhteen uudelleen. Kaikki puolueet ovat voineet osana vaalikampanjaa esittää oman ratkaisunsa sote-asioiden hoitamiseksi. Kokoomuksen ajatus lähtee siitä, että kunnat ja kuntayhtymät järjestäisivät palvelunsa itsenäisesti vapaaehtoisesti solmittujen kumppanuuksien avulla. Tätä mallia oma kotikuntani Kalajoki on jo käyttänyt menestyksekkäästi pitkään.

Pari viikkoa sitten julkaistussa tutkimuksessa olimme kuntien välisessä vertailussa vanhusten hoivapalveluiden järjestämisessä sijalla 45 lähinaapurikuntien sijoittuessa satasen huonommalle puolelle. Onkin aivan aiheellista kysyä miksi yksittäinen kunta, jos sen hartiat ovat tarpeeksi leveät, ei saisi itsenäisesti järjestää palveluitaan?

Yrittäjä

Olen toiminut yrittäjänä vuodesta 1997 lähtien. Aluksi päivätyön ohella, mutta pikkuhiljaa niin, että oma yrityksemme pystyi työllistämään avomieheni ja yhtiökumppanimme lisäksi myös minut. Täysiaikaisia matkailualan yrittäjiä olemme olleet vuodesta 2003. Yrityksellämme on nykyisin kolme toimipaikkaa ja olemme mukana vuosittain tuottamassa lähes pariakymmentä erilaista tapahtumaa.

Suomi tarvitsee lisää työllisyyttä, jotta selviämme tulevaisuudessa päiväkotien, koulujen ja ikäihmisten palveluiden kustantamisesta. Olen onnekas saadessani toimia alalla, joka on tulevaisuuden kasvuala. Matkailu alana työllistää varsinkin nuoria ja naisia – nuorille se on lisäksi erinomainen kansainvälisyyden harjoittelualusta. Ilman haasteita ei tämäkään ala kuitenkaan ole. Sen yksi suurimpia kompastuskiviä on matalapalkkaisuus ja sitä kautta ammattilaisten saaminen raskaisiin ilta- ja yötöihin.

Suomessa matkailu- ja ravintola-alaan kohdistuu nykyisin EU:n keskimääräistä tasoa ankarampi verotus. Ravintoloiden ruokapalveluiden ja virvoitusjuomien arvonlisäveron (14%) ja anniskelun arvonlisäveron (24%) lisäksi virvoitusjuomien ja anniskelun hintoihin vaikuttavat osaltaan niiden valmisteverot. Alkoholijuomien valmisteverot ovat Suomessa EU-maiden korkeimpia, oluen valmistevero on EU:n korkein.

Alaa koskevat viimeaikaiset verotuspäätökset ovat suosineet vähittäiskauppaa ja verovapaata matkustajatuontia. Tämä ei paranna kotimaisen, yrittäjävetoisen ravintola-alan kannattavuutta eikä mahdollista palkkojen nostoon tai lisätyövoiman palkkaamiseen. Alan vetovoiman nostamiseksi ja ammattitaitoisen henkilökunnan pitämisen vuoksi tulisi anniskelutuotteiden alv ravintoloissa laskea 24%:sta 14%:iin. LUKE:n raportin (11/2018) mukaan verokannan lasku näkyisi asiakkaiden tuotteiden hintoja laskevasti 8 prosentin verran sekä lisäisi kansantalouden tuotosta kerrannaisvaikutuksineen lähes 300 miljoonaa euroa ja arvonlisäystä miltei 140 miljoonaa euroa. Laskennallinen työpaikkavaikutus olisi yli 2 400 työpaikkaa.  

Vaikuttaja

Yrityksemme on ollut yrittäjien järjestötoiminnassa mukana yli 10 vuotta. Ei mikään huikean pitkä suoritus vielä, mutta sitäkin antoisampi. Toiminnan kautta olemme tutustuneet sellaistenkin alojen yrittäjiin ja yritystoimintaan, mihin muuten emme olisi törmänneet. Eri alojen haasteiden ymmärtäminen antaa perspektiiviä ja kykyä asettua toisen asemaan paremmin. Yrittäjien toisilleen antamasta vertaistuesta puhumattakaan. Kalajoella on työikäiseen väestöön suhteutettuna yli kaksinkertainen määrä yrittäjiä kuin Suomessa keskimäärin. (Kalajoki 21,5%, Suomi 10,5%).

Yrittäminen toimintaympäristöineen on siirtymistä murroksesta toiseen. Tulevaisuuden ennakointi, uusien trendien havaitseminen ja nopeiden muutosten mukanaan tuoma paineiden sietokyky ovat perusedellytyksiä tämän päivän yrittäjyydelle. Juuri näihin asioihin haluttiin pureutua paremmin myös Suomen Yrittäjissä, jonne perustettiin erillinen tulevaisuusvaliokunta vuonna 2009. Sain olla mukana edustamassa oman alueeni yrityksiä valiokunnan koko olemassaolon ajan. Valiokunta teki yhteistyötä maamme johtavien tulevaisuuden tutkijoiden ja eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan kanssa.

On totta, että voimme edelleen tehdä niin monta asiaa paremmin helpottaaksemme uusien yritysten perustamista ja olemassa olevien kasvamista. Hyvästä toimintaympäristöstä ja asenteista on hyvä aloittaa.

Kalajoen Kokoomuksen pj 2002-
Kaupunginvaltuutettu 2008-
Kaupunginhallituksen jäsen 2008-
Kaupunginhallituksen vpj 2008-2012
Kokoomuksen valtuustoryhmän pj 2013-

Kalajoen Yrittäjät ry hallitus 2006-
Keski-Pohjanmaan Yrittäjät hallitus 2009-2010
Keski-Pohjanmaan Yrittäjät koulutus- ja tulevaisuusvaliokunta 2013-2016
Suomen Yrittäjät tulevaisuusvaliokunta 2009-2014

Pohjois-Pohjanmaa on suuri maakunta, jonka eri alueet tarvitsevat puolestapuhujansa. Tasa-arvoisessa nuorten maakunnassa varojen ohjaaminen työllisyyttä ja hyvinvointia lisääviin kohteisiin on perusteltava hyvin.

Pohjois-Pohjanmaan Kokoomuksen varapuheenjohtaja 2008-2016
Pohjois-Pohjanmaan Kokoomuksen piirihallituksen jäsen 2017-
Keski-Pohjanmaan Maakuntavaltuuston jäsen 2009-2010
Pohjois-Pohjanmaan Maakunnan Yhteistyöryhmä (MYR) 2009-2012
Pohjois-Pohjanmaan Maakuntavaltuuston jäsen 2013-
Pohjois-Pohjanmaan tarkastuslautakunnan puheenjohtaja 2013-2017
Pohjois-Pohjanmaan tarkastuslautakunnan jäsen 2018-
Pohjois-Pohjanmaan matkailun kehittämistoimikunnan jäsen 2013-2017




Saa Luottaa